Paleotsooisen kauden aikaisesta kalliosta muodostunut Świętokrzyskien (Pyhän Ristin) vuorijono on Puolan vanhin. Sen kiviset huiput ovat paljaita. Maisemaa hallitsevat metsättömät ja ruohottomat avolouhikkoiset vuorenrinteet.
Świętokrzyskin kansallispuisto suojelee vuorijonon korkeimmat harjanteet, Kaljuvuoret (Łysogóry), joiden korkein huippu on 612-metrinen Łysica.
Kaljuvuorilla kasvaa saksanpihtaa, pyökkiä ja lehtikuusta. Puiston tunnus on sen suurin eläin, saksanhirvi.
Pyhän Ristin vuorten toiseksi korkeimmalla huipulla Kaljuvuorella (Łysa Góra, 596 m) on Pyhän Ristin benediktiiniluostari, jonka Italiasta saapuneet benediktiiniläismunkit perustivat. Luostari juhli millenniumia kesällä 2006. 1300-luvun alussa luostariin tuotiin Unkarista Jeesuksen ristin reliikki, jonka mukaan luostaria ja koko seutua alettiin kutsua Pyhän Ristin vuoriksi.
1650-luvun ruotsalaishyökkäyksiin asti luostari oli Puolan tärkein pyhä paikka, jonne kuninkaatkin tekivät pyhiinvaellusmatkoja. Luostaria uhkasivat vuoroin tataarit, liettualaiset, ruotsalaiset ja suomalaiset. Suuren Pohjan Sodan aikaan vuonna 1703 suomalainen ratsumestari Bronoff tuli vaatimaan linnan omaisuutta kruunulle.
Luostari lakkautettiin 1819. Kielentutkija Aleksander Brückner löysi myöhemmin Pietariin päätyneen kirjan selkämyksestä 1300-luvun saarnatekstiksi osoittautuneen pergamiinikirjoituksen, ns. Pyhän Ristin saarnat, jotka ovat vanhin säilynyt puolankielinen kirjallinen muistomerkki.
Vuoren juurella on Nowa Słupian ruukkimuseo. Ikivanhalla rautakaivosalueella voi tutustua 2 000 vuotta vanhoihin primitiivisiin maauuneihin. Elokuisin järjestetään perinnefestivaali Dymarki Świętokrzyskie, jolloin rautamalmia sulatetaan vanhassa uunissa.
Matkailuneuvonta
Nowa Słupia, ul. Świętokrzyska
