Toruńin keskiaikainen Vanhakaupunki: Kopernikuksen kotimaisema
Toruńin vanhankaupungin ilmapiirin luo keskiaikainen goottilainen arkkitehtuuri. Lähes tuhat punatiilistä rakennusta antaa keskustalle miellyttävän, ruusunhohtoisen hehkun.
Toruńin historiallinen keskusta heijastuu vieressä virtaavasta Veikselistä. Katujen ja aukioiden paikka ei ole muuttunut keskiajasta, jolloin kaupunki oli poliittinen ja taloudellinen mahti. Kaupungin vauraus juontui ristiritareihin, jotka hävittivät ja valloittivat maita ja olivat uhka Puolan kuninkaalle.
Unescon maailmanperintökohteen muodostavat Vanhakaupunki ja Uusikaupunki, jossa ristiritarien linnan rauniot ovat. Vanha linnoitus näkyy säilyneissä puolustusmuurin osissa, porteissa ja torneissa. Kuuluisin on kalteva torni, josta kerrotaan useita legendoja. Vanhankaupungin keskusta on Puolan rakennustaiteellisia helmiä. Se on suojellun alueen arvokkain osa. Kaupunkikuvaa hallitsee kaksi kirkkoa. Żeglarska-kadun Johannesten kirkko on Kopernikuksen kastekirkko. Sen yli seitsentonninen kirkonkello Tuba Dei on Puolan toiseksi suurin Wawelin Sigismund-kellon jälkeen. Mariankirkko Panny Marii -kadulla on goottilainen fransiskaanikirkko, jossa kerjäläismunkkien sääntöjen mukaan ei ole tornia. Kirkossa on Sigismund III Vaasan siskon Anna Vaasan mausoleumi.
Vanhassakaupungin elämä soluu historiallisten rakennusten kupeessa. Nykyaikaiselle tähtitieteelle lähtölaukauksen antaneen Nikolaus Kopernikuksen (1473–1543) syntymätalossa on nykyisin Kopernikuksen museo. Kopernikus todisti, että maapallo pyörii auringon ympäri eikä päinvastoin. Toruńin planetaariossa voi tutustua tähtitieteen saloihin ja taivaankappaleisiin.
Toruń on kuuluisa myös herkullisista piparkakuista. Piparien historia on jäljitetty 1200-luvulle saakka. Kannattaa pistäytyä piparkakkumuseossa, jossa voi leipoa oman matkamuistonsa 1500-luvun leipomossa. Puolan National Geographic -lehden kilpailussa maailman kauneimmista paikoista Toruńin Vanhankaupungintori ja raatihuone äänestettiin kolmanneksi.
www.torun.pl
