LUBLIN

Kulttuurien kohtauspaikalla

Lublin on Itä-Puolan keskus. Seitsemälle kukkulalle vuonna 1317 perustetussa Lublinissa solmittiin vuonna 1596 Puolan ja Liettuan valtioliitto, jolla oli yhteinen ulkopolitiikka ja valtiopäivät.

Lublinin ensimmäinen puolustuslinnake rakennettiin jo 1000-luvulla Linnavuorelle. 1300-luvulla Kasimir Suuri rakennutti paikalle linnan. Nykyinen uusgoottilainen Lublinin linna on Jakub Stompfin käsialaa vuodelta 1826. Venäjän vallan aikaan linna uudistettiin vankilakäyttöön. Toisen maailmansodan aikana se toimi natsien tutkintavankilana ja vankilana aina vuoteen 1954. Nykyisin linnassa on Lublinin museo. Kuninkaanlinnan upein nähtävyys ja ehdoton käyntikohde on Pyhän Kolminaisuuden kappeli 1200-luvun pyöreässä tornissa. Kappeli yhdistää läntisen ja itäisen kulttuurin. Kappelissa on kuningas Vladislav Jagellon vuonna 1400-luvun alussa ortodoksiselta mestarilta tilaamat bysanttilaiset freskot, jotka kuvaavat raamatun tapahtumia ja pyhimyksiä.

Vanhakaupunki ja sen keskiaikainen asemakaava on säilynyt hyvin. Vanhankaupungin läpi kuninkaanlinnalle johtaa Grodzka- eli Linnakatu. Vanhasta kaupunginmuurista on jäljellä romaaninen Grodzkan portti ja Krakovan portti, joka on Lublinin symboli. Portissa sijaitsee Lublinin historiallinen museo. Museosta on hyvä nälöala kaupungille. Pyhien Johannes Kastajan ja Johannes Evankelistan katedraali on barokkinen jesuiittakirkko, jonka freskot on maalannut Joseph Mayer. Antonio Corazzi uudisti kirkon klassisismin henkeen. Torin keskellä on massiivinen 1300-luvun Vanha raatihuone, uudistettu klassisismin henkeen. Koristeelliseen 1500–1600 -lukujen ns. Lublinin renessanssiin voi tutustua Lublinin monissa kirkoissa, joista arvokkaimpiin ja vanhimpiin lukeutuu dominikaanikirkko.

Juutalainen Lublin

Lublin oli yksi Puolan vanhimmista ja tärkeimmistä juutalaiskeskuksista, Puolan Jerusalemiksi ja Äiti Israeliksi kutsuttu. Ennen sotaa kolmasosa asukkaista, yli 42 000 henkeä, oli juutalaisia. Linnan juurelle levittäytyneen juutalaiskaupunginosan rajana oli Grodzkan portti. Goottilaisessa, kahdeksankulmaisessa tiilitornissa on kulttuurikeskus. Vanhalla hautausmaalla on mm. Lublinin selvänäkijän, hasidi-rabbi Jaakow Icchak ha-Lewi Horowicin (1745–1815) hauta. Selvänäkijä oli juutalaisen folkloren ehtymätön lähde mm. levitaation harjoittamisensa vuoksi. Natsit tuhosivat juutalaisten asuttaman kaupunginosan lähes kokonaan. Toinen juutalaiskaupunginosa, Wieniawa, tuhottiin kokonaan. Säveltäjä ja viulisti Henryk Wieniawski (1835–1880) oli kotoisin Wieniawasta.