Kaupunkioikeudet vuonna 1423 saanut Łódź pysyi verkkaisena markkinapaikkana 1800-luvun alkuun, jolloin feodaaliyhteiskunnan murroksen ja tekniikan kehittymisen myötä ensin pienet manufaktuurit ja sitten valtavat tekstiilitehtaat synnyttivät ”Puolan Manchesterin”. Nobel-kirjailija Władysław Reymont kuvaa kaupungin huikean kasvun ajanjaksoa Łódź-eepoksessaan Luvattu maa, joka Andrzej Wajdan samannimisenä elokuvana on niittänyt mainetta. Muistona menneisyydestä kaupungissa on paljon teollisuuskiinteistöjä ja patruunoiden palatseja uutta aikaa odottamassa.
Piotrkowskakatu on Łódźin lähes viisikilometrinen elämänakseli. Pietrynalle, kuten kaupunkilaiset sanovat, ja sen ympäristöön rakennetut kertaustyyliset ja jugendtalot ovat palvelleet mahtimiesten, kuten Silbersteinin, Poznańskin, Schleblerin, Kindermannin ja Herbstin toimistoina ja residensseinä.
Neljän kulttuurin kaupunki
Kaupunkioikeudet vuonna 1423 saanut Łódź pysyi verkkaisena markkinapaikkana 1800-luvun alkuun, jolloin feodaaliyhteiskunnan murroksen ja tekniikan kehittymisen myötä ensin pienet manufaktuurit ja sitten valtavat tekstiilitehtaat synnyttivät ”Puolan Manchesterin”. Nobel-kirjailija Władysław Reymont kuvaa kaupungin huikean kasvun ajanjaksoa Łódź-eepoksessaan Luvattu maa, joka Andrzej Wajdan samannimisenä elokuvana on niittänyt mainetta. Muistona menneisyydestä kaupungissa on paljon teollisuuskiinteistöjä ja patruunoiden palatseja uutta aikaa odottamassa.
Piotrkowskakatu on Łódźin lähes viisikilometrinen elämänakseli. Pietrynalle, kuten kaupunkilaiset sanovat, ja sen ympäristöön rakennetut kertaustyyliset ja jugendtalot ovat palvelleet mahtimiesten, kuten Silbersteinin, Poznańskin, Schleblerin, Kindermannin ja Herbstin toimistoina ja residensseinä.
Hilary Majewski suunnitteli puuvillapohatta Izrael Kalmanowicz Poznańskille (1833–1900) joukon punatiilisiä tekstiilitehdaskiinteistöjä. Kolmessatoista tehtaassa ahersi enimmillään 80 000 kutojaa. Alueella sijaitsivat myös työläisten asunnot sekä Poznańskin upein, uusbarokkinen palatsi, jossa on nykyisin Łódźin kaupungin historiallinen museo. Nyt tontilla on liikekaupunki Manufaktura.
Księży Młynin eli Ruhtinaan myllyn tehdasalueen perusti kaupunkiin asettunut belgialais-saksalainen Karl Schreiber. Hän perusti sinne tehtaansa, loi oman pienoiskaupunkinsa – oman asuinpalatsinsa, koulun, kaupat, palokunnan, junaradan.
Łódzin kaupungin historiallinen museo on Izrael Poznańskin uusbarokkipalatsissa.
Myös nykytaiteen museo on vanhassa Poznańskin palatsissa. Tekstiiliteollisuusmuseo sijaitsee tehtailija Ludwig Geyerin perustamassa ns. Valkoisen tehtaan klassistisessa rakennuksessa. Esillä on puolalalaista nykytekstiilitaidetta. Vuosittain järjestetään kansainvälinen tekstiilitriennaali. Elokuvamuseo on tehtailija Karl Screiberin 1800-luvun asuinpalatsissa.
Łódź tunnetaan elokuvakaupunkina elokuvakorkeakoulunsa ansiosta, josta puolalaisen elokuvan tähdet ovat hakeneet oppinsa.
Łódźissa oli Varsovan jälkeen Puolan toiseksi suurin juutalaisyhteisö, noin 230 000 henkeä eli kolmasosa asukkaista. Juutalaiset siirrettiin helmikuussa 1940 natsien perustamaan gettoon. Natsit muuttivat Łódźin nimen Litzmannstadtiksi.
Lukuisia kulttuuritapahtumia.
Matkailun tiedotuskeskus
Łódź, al. Kościuszki 88/ul. Piotrkowska 153
www.turystyczna.lodz.pl
